Korona-simulaattori Scratchilla

Suomi teki todella radikaalin päätöksen ja pisti korona-viruksen takia koko Suomen eristyksiin. Uskoisin että monia on mietityttänyt, ovatko näin järeät toimet ihan oikeasti tarpeen.

Vastaus: on.

Koska asioiden visualisointi auttaa tyypillisesti ymmärtämään asioita paremmin, rakensin Scratchilla taudin leviämistä demonstroivan simulaattorin. Tätä voi halutessaan jakaa kaikille koululaisille (tai yli 70-vuotiaille) jotka kapinoivat kotona pysymistä:

https://scratch.mit.edu/projects/377273108/

(tuon voi vaikka jakaa koululaisille ja käskeä ajelemaan simulaatiota, mutta jos oikein pedagoginen haluaa olla niin voi vielä pyytää painamaan ”Katso sisälle”-nappia ja tutkimaan miten simulaattori on oikein koodattu.)

Simulaattorissa on yksi parametri, jonka käyttäjä antaa aluksi: ihmisten liikkuvuus. Simulaattorissa harmaat ovat ”taloja”, jonka sisällä ihmiset tyypillisesti pööpöilevät, ja liikkuvuus-parametri (1-10) kertoo sen, millä todennäköisyydellä joku kirmaa talosta toiseen. Ykkösellä ihmiset eivät liiku mihinkään, kymmenellä singahtelevat vauhdikkaasti talosta toiseen. Taloja voi ajatella kotina, työpaikkana, harrastuksina, ystävinä, kauppana jne. joiden välillä normaalisti ihmiset ramppaavat harva se päivä.

Alussa infektoituneita (keltainen) on yksi, ja muut ovat terveitä (virheä). Tietyllä todennäköisyydellä hänen kanssaan lähikontaktissa oleva infektoituu myös. Sekä terveet että infektoituneet liikkuvat talosta toiseen.

Vasta sitten kun infektoitunut sairastuu (muuttuu punaiseksi), hän ei enää liiku omasta talostaan mihinkään. Hän sairastaa aikansa kunnes parantuu (muuttuu siniseksi) eikä enää infektoidu.

Simulaattorista tein myös version jossa taudille pystyi antamaan letaalisuus-prosentin, mutta tuntui että kuolleiden määrän seuraaminen vei asian pois pääasiasta eli ihmisten liikkuvuuden ja taudin etenemisen korrelaation tutkimisesta.

Tässä vähän analyysiä käyristä:

Kun liikkuvuus on seitsemän (tai yli) on käyrä hyvin todennäköisesti tämän näköinen. Kaikki 20 ihmistä ovat infektoituneet, ja mikä pahinta, hyvin lyhyessä ajassa. Piirsin käppyrään täysin kuvitteellisen ”Terveydenhuollon kantokyky”-viivan, joka yrittää kuvata sitä että Suomen terveydenhuolto ei kestä mitä tahansa. Italiassahan koko järjestelmä romahti sairastuneiden vyöryn alla.

Nelosen liikkuvuudella tilanne näyttää jo lohdullisemmalta. Sairastuneita oli ”vain” 17, ja piikki oli matalampi. Äärirajoilla tässäkin kuitenkin mennään, ja välillä nelosen liikkuvuudella saattaa saada hyvinkin korkeita arvoja. Huomioinarvoista on että kyseessä on simulaatio jossa arvalla on iso rooli, eli ei ole kahta samanlaista ajoa, vaikka liikkuvuusarvo olisikin sama.

Kun liikkuvuus on 2, on tilanne melko todennäköisesti sellainen mitä Suomen hallitus toivoo; infektoituneiden määrä on rajallinen ja ennen kaikkea sairausaalto levittyy pidemmälle aikavälille. Vähän nurinkurista on että epidemia-aikaa halutaan ehdoin tahdoin pidentää, mutta tässäkin pitää muistaa tuo terveydenhuollon kantokyky-viiva ja pyrkiä pysyttelemään sen alapuolella.

Kun simulaatiota ajaa useamman kerran, huomaa että vaikka suuremmilla liikkuvuus-numeroilla piikki kasvaa todennäköisemmin korkeaksi, voi huonolla tuurilla kakkosen liikkuvuudellakin saada katastrofaalisen tuloksen aikaiseksi. Siksi ainoa liikkuvuusnumero joka takuuvarmasti antaa pienen infektoituneiden määrän ja pitää käyrän kantokyvyn alapuolella, on yksi, eli ihmiset eivät vaihda ollenkaan taloja.

Vielä loppuun disclaimer: simulaatio ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon, vaan infektion tarttuvuuden, keston ja ihmisten liikkuvuuden muuttujien arvot ovat täysin tuulesta temmattuja ja päätetty arkijärjellä. Uskoisin kuitenkin että tuon avulla saa aika kivasti visualisoitua, mihin tällä Suomen totaalisella sulkemisella oikein pyritään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *